tiistai 25. syyskuuta 2012

95. Monte Criston kreivi, Alexandre Dumas

Laskiessani kädestäni Alexandre Dumaan teoksen Kolme muskettisoturia, osui silmiini kirjahyllystä samalta kirjailijalta teos Monte Criston kreivi. Olin pitänyt Aleksandren kirjoitustyylistä, joten tartuin aikailematta toiseenkin urakkalistoilta löytyvään kirjaan. Tässä olisi taas mietinnän paikka: Miksi suomalaiset nostivat listalleen muskettisoturit ja britit valitsivat kreivin?

Oma mielipiteeni kirjojen paremmuusjärjestyksestä on vahva. Kallistun brittien kannalle, ja tunnustan heidän valinneen erinomaisen teoksen omalle top 100 -listalleen. Monte Criston kreivi on taitavasti koostettu, mielenkiintoisilla hahmoilla ja tapahtumilla maustettu seikkailu. Nautin jokaisesta luvusta, ja loppua kohti en millään olisi malttanut mennä nukkumaan, koska halusin tietää mitä tapahtuu seuraavaksi. Viimeisen sivun luettuani jäin haikeana janoamaan lisää. Kirja lumosi minut ja Monte Criston kreivi vei sydämeni. Mikä ihana ja kiehtova mies!

Katalia juonia, syvää ystävyyttä, palavaa rakkautta, nokkeluuksia, oveluutta ja suuria rikkauksia. Uskomattomien käänteiden päälle vielä paljon huumoria. Erinomainen soppa on valmis viemään mukanaan. Ennakkoluuloisia voin nyt oikaista. Tämä ei ole mitään romanttista hömppää ja huokaillen pyörtyileviä naisia.

"Ihminen ei saa koskaan olla yksipuolinen. Kun kerran elää hullujen joukossa, täytyy opetella hulluksi."

Olisinko koskaan tullut tarttuneeksi näin tylsän nimiseen kirjaan, jos en joulukuussa 2010 olisi saanut päähäni tarttua kirjaurakkaan? Nyt jos voisin, kiittelisin lämpimästi mennyttä minääni. "Hieno uuden vuoden lupaus 2011, terveisin tulevaisuuden minä!"

Lopuksi vielä erityisen hauska pätkä kirjasta, jossa piilee varmaan totuuden hiven nykyaikanakin:
"Suuri vierasjoukko lainehti salongeissa kuin turkooseista, smaragdeista, rubiineista ja timanteista moudostunut vuoksi ja luode. Täällä niin kuin kaikkialla muuallakin huomasi, että vanhimmat naiset olivat eniten koristeltuja ja että rumimmat eniten pyrkivät näyttämään itseään. Jos läsnä oli joku valkoinen lilja tai suloinen tuoksuva ruusu, niin täytyi häntä etsiä nurkasta turbaanipäisen tai paratiisilinnun höyhenillä koristetun tädin takaa."


1 kommentti:

  1. Monte Criston kreivin voisi kyllä todellakin lukea. Olen kuullut siitä paljon hyvää. :) Nuo lainaukset ovat kyllä tosiaan osuvia!

    VastaaPoista

Luen kaikki kommentit, vaikka en aina heti ehdikään niihin vastata. Kiitoksia mielenkiinnostasi blogiani kohtaan, ja tervetuloa toistekin!